Kesäkuulumisia

Ravintolakokit

Huh huh helleettä jota onkin nyt piisannut. Nämä pikkutytöt valmuistuivat kesäkuun alussa ravintolakokeiksi, ja nyt on kesäloman vietto meneillään. Painohan molemmilla tippui tuon lukuvuoden aikana, mutta koska unohdimme käydä terkkarilla "kevätpunnituksessa" tarkempaa tietoa ei ole kuinka paljon se on pudonnut. Itselläni ainakin nyt parin kuukauden aikana kun olen ollut töissä, paino on pudonnut lähes kaksi kiloa. Sinäänsä ihme, sillä kesähän on tunnetusti täynnä kaikenlaisia herkkuja. Lisäksi olen saanut avattua pyöräilykauden, tosin vasta yhdellä reissulla, mutta tarkoitus ei olisi jäädä siihen.


Oikein hyvää ja lämmintä kesää kaikille!

Kiinalaisessa ravintolassa juhlimassa valmistumista

Muistakaa ruokailuvälit 2 -4 tuntia!

Täytyy muistuttaa tännekin ruokailuvälien tärkeydestä. 2 - 4 tuntia on sopiva väli päivän viiden tärkeimmän aterian välissä. 4 tuntia kun on kulunut edellisestä tankkauksesta, voi olla varma, että nälkä, iso nälkä, vaanii nurkan takana ja alkaa heikottaa, väsyttää, happi loppuu, unettaa, kiukuttaa, ei jaksa mitään!

Tämä tänään veti 6 ½ tuntia putkeen lounasruoalla. Rahkan ollessa loppunut jääkaapista ja pyöräiltyäni räntäsateessa suoraan kotiin enkä kaupan kautta, ruokaaikani venyi liian pitkäksi ja en suosittele tätä kenellekkään. Onneksi sain nopsaan pakastevihanneksista 200 g mikrossa kasviksia, hyvin maustettuna ja paistoin naudan jauhelihasta pihvit kaikille, mausteita vain päälle ja paistoin vielä itselle yhden munan valkuaisen, söin siis lounastyylillä tänään, pastaa lapsille lisäksi. Hyvää oli ja nälkä katosi, sitten jaksoin vielä kävelylle. Aurinkokin palasi iloksemme harmaan päivän jälkeen, sillä on pakko mennä ulos.

Kevät tulloo ja painoa pitää hallita

Kuvassa: Espanjan kahvilan Club Sandwitch

Painon hallinta on elämän tehtävä.

Kun olin männä aikoina ilman nettiä Espanjassa, Fuengirolassa, siellä suomalaisten keskellä ja minulla sattui olemaan puntari lainassa matkalukkuja varten tai meillä oli, niinpäs kävin puntarilla vähän väliä se näytti 3 kiloa vähemmän kuin Suomessa lähtiessä. Miten lienee nyt, pelottavaa ajatella edes. Puntaria ei ole ja housut on vielä väljät, mutta miten kauan, miten kauan tätä iloa jatkuu.

Nyt kun sairastelu ehkäpäs on vähenemässä määrin ohi. Sain ääneni melkein menetyksen tullessani kotia päin. Palellutin niskani kävellessä viimeisiä kertoja aurinkorantojen putiikkeja läpi ihanien kämppislikkojen kanssa. Sitä yskää, liman tuloa ja kurkkukipeät jatkuikin sitten hiihtoloman jälkeen vielä 3 viikkoa. Nyt alkaa tulla kevät ja ei silloin ehdi yskiä pissoja housuun, vaan kaivetaan pyörä naftaleenista ja aletaan painaa pyörällä. Piti vaan saada tiet suliksi ennenkuin huomaa, että hei nyt lenkille taas taikka pyöräilee.

Minulla on ollut maan mainioin, seuransa puolesta, harjoittelupaikka täällä Suomessa. Ihania naisia täynnä ja mahtavaa ruokaa, mutta inhottavan hyvää pullaa toi Fazer leipoo. Ikävää. Siis kun on pakko syödä pulla päivässä, että pysyy mitoissa, niin onko pakko? Ei ole, mutta en osaa sanoa ei, sillä muuten olen syönyt tosi vähän herkkuja, kun toi posliinihammas on vaivannut, noh nythän se otetaankin pois, niin pääsen syömään hieman kevyemmin tai niin toivossa on hyvä elää, sanoi se kirppukin Toivossa eläessään.

Lupaa ja vannon, että en saa pudottamiani takaisin ja ehkäpäs saan lisääkin pois. Koulun alkaessa saa rehut täyttää taas lautastani enemmän kuin muu. Idea on syödä hyvin, terveellisesti, mutta hyvää ruokaa. Vihreät ja punaiset kasvikset ovat terveellisiä ja kauniita. Ihaillaan niitä meidän lautasella. Taidanpas iltapalaksi tehdä mustaherukka-rahkaa ilman sokeria, se on muuten sikanamia, kokeile ja ylläty!

Kuvasia Espanjan ruoasta ja muustakin

Kuvia projektista

Laitanpas nyt kuvia mitä olen tässä syönyt viikon aikana.

Kuvissa on seuraavat ateriat:

Kuva1: Päivällinen 40 g raakana pastaa, 200 g wokki-vihanneksia ja 100 g edellisaterialle paistettua kanaa, ne kevyesti wokattuna ilman rasvaa.

Kuva2: Toinen päivällinen eli ed.päivänä, spagettia , oma bolognesekastike ( sipulia, valkosipulia, tomaattia, 100 g raakana naudan paistijauhelihaa, herkkusieni, mausteita, vettä), punnittuna soosiin kasvikset 150 g ja tomaattilisäkkeenä loput eli 50 g.
Kuva3: Lounassalaatti, 200 g vihreätä jäävuorisalaattia, tomaattia, kurkkua, punaista paprikaa, raejuustoa ja oliiviöljyä sekä 100 g raakana ollut kanapihvi, jonka maustoin mustapippurilla, suolamyllyllä ja chilimyllyllä.

Kuva4: Täydellinen lautasmalli. 100g raakana ollut naudan paistijauhelihapihvi, riisiä 40 g raakana, 200g vihanneksia, pakasteesta vihannessekoitusta ja tomaattia sekä kurkku.

..........

..........

Nälkää ei ole pidettynä :)

Vihanneksilla, naudan lihalla vaikka jauhelihana, maustamattomalla kanalla, jonka itse maustan ja vedessä olleella tonnikalapalalla saa aikaan maittavia ja ennenkaikkea terveellisiä annoksia. Päivässä täytetään se suositeltava 500 g vihanneksia ja tässä nyt siihen lasketaan myös 100 g pakastemarjoja. raejuusto taikka valkuainen paistettuna tai keitettynä.

Voin vain sanoa, että olen syönyt näinä päivinä hyvin, ei ole nälkä kurninut. Olen syönyt tasaisesti, 2-4 tunnin välein, säännöllisesti ja ennenkaikkea oikean lautasmallin turvin.

Kaikkein eniten minua tökkii vehnälese iltasella raejuuston taikka rahkan seassa mehukeitolla uitettuna, se on pahaa. Haaveilen siitä välillä tekeväni leipää ;)

......

......

Liikkumaan en ole päässyt. Tämä flunssa on aika kova tauti. Ensin 6 päivää kurkkukipeätä, sitten ole niistänyt, niistänyt ja niistänyt 4 päivää. Yskää aloittelen nyt koko ajan. Multitabsia olen syönyt marraskuusta ja omega 3- kalaöljyä. Nyt ostin matkaa varten Anskun vinkistä maitohappobakteereita.

Näillä mennään. Nyt harmittaa eniten kun en pääse ulos kävelemään ja hiihtämäänkin :(

Ihanaa oli katsella päivällä ikkunasta ulos, kun oli niin valoisaa ja lumista. Oikein mieli lepää siinä maisemassa. hassua kun ei tee mieli edes kahvilla mitään hyvää. Sanoisin, että motivaatio on tällä hetkellä täysi kymppi :D

Go Fat Go - läskikapina

Fitfarmin ohjeella mennään, jätän määrät pois, koska oikeudet on kuitenkin Fitfarmilla.

http://www.fitfarm.fi/

Eikun kiinnostuneet tuonne mukaan vain.

Varsinkin joulun ajan mässytyksen jälkeen tälläinen pieni startti taas uuteen, terveelliseen ruokaan ja elämään on vain hyväksi. Katsokaa kuinka kauan voitte elää ilman leipää, keksejä, kakkuja, suklaata, karkkeja, hedelmiä, juustoja, makkaraa, kinkkua, voita, kermaa ym. ihanaa. Ei ole tuntunut vielä yhtään vaikealta 4 päivän jälkeen. Liikkumaan minä en nyt flunssan takia pääse, mutta jos tuo puntari ei paljoa valehtele niin hyvin menee, voihan se lainapuntari olla rikkikin, mutta tiistaina koulussa sitten puntarille mars mars! Terkkarin puntarit näyttää aina enemmän kuin kotikutoiset ;)

Aamupala (kuva3)

- kaurahiutalepuuroa,rasvaton raejuusto, sokeroimaton mehukeitto ja Fast Omega 3

Lounas (kuva2 :tonnikalasalaatti)

- kanaa, kalaa tai nautaa, vihanneksia, kananmuna valkuainen tai rasvaton raejuusto

Välipala

maitorahkaa ja pakastemarjoja

Päivällinen (kuva 1 : riisiä, vihanneksia ja pannulla omassa rasvassa paistettu naudan jauhelihapaistipihvi))

- riisiä tai pastaa tai perunaa, kanaa, kalaa tai nautaa, vihanneksia ja oliiviöljyä

Iltapala

- maitorahka tai raejuusto, sokeroimaton mehukeitto,vehnälese

Valoa tunnelin päässä ja energian laskemista

EnergyNet laskee virtuaalihovimestarin kautta mitä sinä syöt taikka mitä voisit syödä, jotta päivän energian tarve pysyisi suotuisana. Ikävää, kun tuolta uupuu monta ruokaa, jonka voisin pistää suuhuni niin hyvässä kuin pahassa.

Päivässä 1200 kcal on sopiva istumatyötä tekevälle ja ennenkaikkea laihduttajalle, sanoi diabeteshoitaja minulle.
Juuston hän suositteli jätettävän kokonaan pois, sen kovan rasvan ja suolan tähden, ikävää. Rakastan juustoja, kuka niitä voisi inhota! Olen sitten elänyt nätisti ja pistänyt ruisleivän päälle margariinia, salaattia, kinkkua sekä tomaattia tai tuorekurkkua. namia sekin on. Usein teemmekin virheen, että leipämme päälliset tekee siitä petollisen lihottavan.

Liikunnan olen saanut nostettua viikossa 3 kertaa metsässä 5-8 km sekä uintia elikkäs minulle se on rentoumista ja vesijumppaa. Virkeyteni on noussut huimasti kuukauden sisällä. Olen siis liikunnan puolesta samassa kuin viimeksi kesäkuussa. Tästä kun saan jatkettua ja mietittyä aina tarkkaan mitä suuhuni pistän. Varsinkin miten paljon enkä ota lisää, vaikka kuinka hyvää olisi. Sama pätee nyt koulussa syömiseen, varsinkin silloin kun meillä on oma keittiö-päiviä, jolloin itsekin saamme hyvää ruokaa. Tavallisesti kouluruokaa on tosi kehnoa, raakoja perunoita, vaaleata riisiä ja pastaa sekä salaatit raasteita, joissa ei paljon värin pilkahdusta löydy. Leipää otan enää yhden ruisleivän, vaikka kuinka huonoa ruokaa olisi tarjolla ja juustoakin vain yhden siivun, kun ennen otin ainakin 4 :D. Muuten meillä on koulussa punaista kanaa, makkaraa, seitiä ja outoja lihapalasia. Harmi tuo koulun ruoka, kun sentään kokkiopiskelijoita olemme!
Välipalaksi aamuyhdeksän kahvilla otan nyt diabeteshoitajan vinkistä jonkun hedelmän, otin välillä leivän.

Nyt ajatus on, että kun syön 5 kertaa viikossa nätisti niin parina päivänä voin herkutella.
Tänään oli herkkupäivä, kun teimme opetuskeittiössä kievin kanaa ja suklaakohokkaita. Namia!

Päivän salaatti

Pitkästä aikaa sain aikaiseksi tehtyä salaattia itselleni. Tosin kyllä käytin valmista salaatti sekoitusta, mutta hyvää tuli silti. Salaatin lisäksi lisäsin siihen paprikaa, feta juustoa ja pinjansiemeniä. Eini opettanut minulle nämä pinjansiemenet. :)

Lisäksi tänään tein ruuaksi uunissa lohta, jonka päällä oli creme bonjour cuisine juustotahnaa (valkosipuli-yrtti). Lisäkkeenä oli riisiä.
Sunnuntaina tarkoitus olisi tehdä ensiviikolle ruokalista valmiiksi, ja sen toivoisin vähentävän heräteostoksia kaupan ruokapuolella. Toisinaan tulee ostettua vain jotain jonka saa nopeasti tehtyä, ja hupsista keikkaa, perjantaina sitten huomaa että tällä viikolla onkin tullut syötyä makaronia ja jauhelihaa monta päivää. :)
Tällä valmiilla ruokalistalla olisi myös tarkoitus helpottaa niiden rehujen lisäämistä ruokaan, sillä jos on jo valmiiksi ajatellut mitä pitää ostaa ja tehdä, tulee niitä todennäköisemmin tehtyä.

Sokerirasitus ja diabetes-pelkoja

Täällä sitä ollaan ja kävelyllä kävin, muutamasta jalkoihin liittyvästä tapaturmasta taikka taudista huolimatta. Tämä sai lasten tyypillistä asfaltti-ihottumaa polveen lauantaina, kun veti lipat pyörällä liukkaiden syyslehtien sekä kengänpohjien takia, muuten oli ihan selvinpäin eli itsessä ei mitään vikaa kompuroimiseen. Lapset meni edellä ja valittelivat, etteivät nähneet tätä ihmettä, kun äiti saa polvensa verille ja housut rikki. Harvinaista se onkin, mutta taitaa tuo ikä tulla jo vastaan!

Toinen vaiva on se oikean kantapään syylä, joka tahtoo kipuilla ympäri kantapäätä. hain nyt apteekista siihen laastareita, ihan kahdenlaisia eli testataan, niissä vaan lukee isolla, ettei ne käy jos sairastaa diabetestä. Huh niinpäs niin jos? Sokerirasitus-testin tulokset kävin utelee terkkarilta perjantaina ja säikäytti kyllä. Arvot oli koholla :(

Diabetes-hoitaja on vasta 8.10. edessä päin, katsotaan mitä hän sanoo sitten arvoista. Paastoarvo on koholla ja sitä seuraava. Olen lukenut nyt vaikka mistä tietoja asiaan esim. http://www.diabetes.fi/diabetestietoa ja Terveysportti .

Pikkasen olen huohahtanut siinä, koska muistini mukaan paaastoni oli 6,6 ja sen pitäisi olla 6,1 eli en kuole ihan heti. Seuraava minulla oli 7,4 ja se viimeinen arvo oli 5,4 tai sinnepäin ne olivat.

Minulla ei ole ollut oireita, niin sitten muistankin miettineen jo viime talvena, kun pissa haisee hiivalle, että mikä se naista vaivaa, hiivatulehdusko? Nyt tajuan, että hiiva taitaa olla toista pullaan liittyvää eli sokeria? Sitten väsymys on ollut vieraana talven työharjoitteluputkesta lähtien. Edellissyksynä olin niin tarmoa täynnä, jaksoin seisoa vaikka käsilläni ja muistin vaikka mitä juttuja sekä intoa oli vaikka muille jakaa, koulusta en ollut poissa päivääkään. Mitä nyt pyysin vapaata reissua varten. Ne intoilut katosivat sitten tammikuussa ja jatkuneet tähän passiiviseen haluttomuuten tänne asti. Eroani en ole surru enää pariin vuoteen, on ihanaa elää yksin ja lasten ehdoilla, aivan loistavaa aikaa, mutta väsymys ihmetyttää. Sekä ettei edes rakastamani syksy saa minua intoilemaan metsään ja ulos sekä pesemään vaikka ikkunoita.

Nyt tämä sitten liikkuu vaikka jalat sanoisi poks, siis se on ollut aina osa minua, apostolin kyyti.

Autoa en omista. Pyörällä ja kävellen kuskataan tavarat kaupasta kotiin lasten kanssa taikka yksin kotimatkalla. Kaiken sen päälle tämä kroppa kait tarvitsee vielä muut liikunnat, että jaksaisi. Nyt niitä tehdään, sillä diabetes saa luvan pysyä poissa tämän kropasta. Mummullani se oli ja kolmannen lapsen mukanaan tuoma raskausajan diabetes nostaa riskiäni sairastua. Nyt taistellaan! Kasviksia ostetaan ja jätetään lasten lautasille ne suuremmat herkut!

Täällä ollaan ja liikuttukin

Nyt pitää ihan kehua itseään julkisesti ;) kuka sen kissan hännän nostaa jos ei kissa ite!

Olen liikkunut taas, jeee, hyvä minä, vaikka jalat on kipeät. Totuushan on, ettei urheilija tervettä päivää nää. Koulun alkamisesta on hujahtanut aikaa ja muka väsynyt, muka muuta tekemistä, muka läksyjä - tyyppi jäi kodin lämpöön, vaikka rakastaakin syksyn ruskaa, väriloistoa ja tuoksua!

Kaksi edellistä viikkoa ollaan käytynä joka torstai Anskun kanssa uimahallissa palloilemassa, jumppailemassa se puolitoistatuntia mikä sallittua. Viimeksi torstaina vedimme yhden jalan hippaa ja voin sanoa että hengästytti! Kannattaa ottaa uimataitoiset muksut ja kaverit mukaan niin jotakin tapahtuu aina mukavaa altaassa, vaikka pallon heittelyä, jos ei siitä uinnista niin perusta, varsinkin tälläinen uimataidoton. Ansku on luvannut opettaa, mutta viimeksi eivät saaneet edes vesikävelyyn, kun pikkuinen kammo joka jäi parin vuoden takaa kun yritin yksin ison altaa ylitse kävellä. Se merkkinaru kun oli siirrettyä puoleen väliin ja se oli jotenkin hurjaa tälle päälle. No, katsotaan jos ne vielä minut saa kävelee, vähemmällä porukalla rauhallisesti voisi onnistuakin, ilman paineita.

Sitten minä olen käynyt 3 kertaa metsässä, purulenkillä kävelemässä. Edellisenä lauantaina 5 km. Viime sunnuntaina 8 km ja tänään myöskin 8 km. Nyt ei ole jalkoja, ne on jäykät kappurat ja viheliäs syylä aloitti sunnuntain jälkeen kipuilun. Pitää hakea sittenkin apteekista se syylän hävitysaine, joka maksaa 27 e kylläkin, kun kysyin kuukausi sitten, mutta päätin jättää hyllyyn, kun syylä oli nätisti eikä jomottanut kantapäässä joka suuntaan.

Tiistaina kävin sokerirasituksessa ja toivon tietysti, että kaikki olisi kotona, mutta tiedän että itsehän sitä leikkii terveydellä, kun ei huolehdi kuntoilusta, syömisestä: Syömisen säännöllisyys ja terveellisyys varsinkin ratkaisee paljon, mitä sinä itse olet ja miten sinä itse voit. Rasituksessa otettiin kolmesti verta taipeesta purkkiin ja yhdesti sormen päästä. Ensin sormen päästä, ettei arvo ole yli 8, koska silloin sitä cokiksen väljähtänyttä jäljitelmää ei voida antaa juotavaksi.

Viikonloppuna tein sweet and sour-vihannesoosia ja tarjoilin sitä itselleni lohimedaljongin kanssa. Hyvää oli eikä mitään perunaa, riisiä tai pastaa tuo annos kaipaa ollenkaan. lapsethan tuon soosin jättää lautaselle, mutta minä tykkään. Filippiiniläinen ystäväinen sen opetti viime vuonna minulle. Teen yhden virheen kyllä, kun pistän suolamyllystä vuorisuolaa siihen, mutta se virhe meille suomalaisille vähäisesti suotakoon. Suolamylly on hieno keskintö, varsinkin kun sen täyttää vuori- tai merisuolalla. Se on paras suola meille kaikille.

Tätä Rock Salt eli vuorisuolaa käytän ja tämän myllyn voi täyttää uudestaan.

Paras pippurimyllykin löytyy myös Santa Marialta ja parasta mustapippuria Extra Fine Tellicherry Pepper. Suosittelen.

Etsintäkuulutus: Motivaatio varastettu

Kuvassa koulun kokkipyörteissä Jenkan kanssa :) ja taas mestarikuvaaja Merjushka kuvaa!

Missä se minun motivaatio on?
-Hukassa ihan täydellisesti. Aloittaminen ei suju mitenkään, en saa itseäni tekemään mitä aioimme ja haluamme.

Liikkuminen on taas koulun alkaessa jäänyt.
Huomaan siitä kun väsyttää ja kiukuttelen jo lapsille takaisin heidän kiukuilleen.
Eikun ylös, ulos ja kävelemään, juu nyt se pitää takoa päähäni.

Tehdä se tavaksi. Liikkumisesta ja vihannesten syömisestä kun tulee tapa, niin se on tapa ja se säilyy, kunnes joskus hieman repsahtaa, mutta kun ei vaivu siihen repsahdukseen loppuiäkseen.
Minä repsahdin elokuussa, kun koulu alkoi. Kävelylenkit jäi ja rahat on tiukalla ollut koko kesälomallisen kesäni, siksi rehut ovat saaneet jäädä kauppaan. Lapset, minun rakkaat kasvavat murkkut ja teinit, tarvitsevat paljon maitoa,leipää, juustoa ja oikeaa ruokaa. MUTTA nyt hei haloo äippä tää, joka tätä kirjoittaa, nyt rehujen ostoon, hedelmiä myös. NIIN puoli kiloa päivässä.

Onneksi opettelin kesällä juomaan maitoa, rasvatonta maitoa ruokajuomana. Sekin oli jäänyt kun säästelin maidon lapsilleni, mutta missä äipän kalsiumit, joo tässä kohta luut sanoo poks, niinpä juon maitoa. Se muuten on hyvää ruokajuomana sekä kahvissa - suosittelen.

Antakaapas vinkkejä mistä terveellistä ruokaa, kun rahat on vähissä?
Peruna on halpaa ja porkkanat, mutta ei niillä pitkälle pötkitä, kun peruna on niin hiilihydraattinen että. Sitten kun perheen 3 murkkua ja teiniä aiheuttaa myöskin omat vaatimukset ruoanlaitolle, sillä he syövät jotakin muuta kuin pelkkää vihannes-juurespataa. Itse kyllä voisin syödä pelkkiä rehujakin, mutta kun se ei vaan käy meidän poppoossa.

Eilen näin tv-mainoksen, joka nosti hiukseni pystyyn, kun tajusin mainostajan olevan http://www.keventajat.fi/ , huh huh! Jos he lukevat tätä niin saanko kysyä, miksi normaalipainoisen oloinen sutjakka, ehkäpäs 55 kg ja 35 v. mittarissa oleva nainen tuntee itsensä lihavaksi? Peilatessaan vyöllä solmittua mekkoa puolet pienemmäksi kuin itse nyt on? Haloo, siis pitääkö sopivankokoisen ihmisen ja varsinkin nuorten naisten ryhtyä keventämään painoaan jonkun yliampuvan mainoksen tähden? Valitkaa kuviin oikeankokoisia naisia, joilla on näköä ja ennenkaikkea kokoa sekä esimerkkiä ihmisille, joiden aikuisen oikeasti pitäisi katsoa mitä suuhunsa pistävät ja painoansa alkaisivat pudottaa!

Ajattelen usein vanhaa kaavaa. Oma pituus ja siitä pois 100 cm ja saadaan paino, josta kyllä joku vanha opettaja käski laskea pois vielä 10 %. Siis 165 cm, painoa 65 kg ja siitä pois vielä 10% elikkäs siinä 59 kg saisi painaa. Noh, siihen en ole koskaan pystynyt enkä ollut eli jos nyt saisin pois ensin 15 kiloa niin olisin siinä kuin ennen lapsiani ja lasten välissä. Sitten siitä 10 kg pois niin hyppisin riemusta <3