Sokerirasitus ja diabetes-pelkoja

Täällä sitä ollaan ja kävelyllä kävin, muutamasta jalkoihin liittyvästä tapaturmasta taikka taudista huolimatta. Tämä sai lasten tyypillistä asfaltti-ihottumaa polveen lauantaina, kun veti lipat pyörällä liukkaiden syyslehtien sekä kengänpohjien takia, muuten oli ihan selvinpäin eli itsessä ei mitään vikaa kompuroimiseen. Lapset meni edellä ja valittelivat, etteivät nähneet tätä ihmettä, kun äiti saa polvensa verille ja housut rikki. Harvinaista se onkin, mutta taitaa tuo ikä tulla jo vastaan!

Toinen vaiva on se oikean kantapään syylä, joka tahtoo kipuilla ympäri kantapäätä. hain nyt apteekista siihen laastareita, ihan kahdenlaisia eli testataan, niissä vaan lukee isolla, ettei ne käy jos sairastaa diabetestä. Huh niinpäs niin jos? Sokerirasitus-testin tulokset kävin utelee terkkarilta perjantaina ja säikäytti kyllä. Arvot oli koholla :(

Diabetes-hoitaja on vasta 8.10. edessä päin, katsotaan mitä hän sanoo sitten arvoista. Paastoarvo on koholla ja sitä seuraava. Olen lukenut nyt vaikka mistä tietoja asiaan esim. http://www.diabetes.fi/diabetestietoa ja Terveysportti .

Pikkasen olen huohahtanut siinä, koska muistini mukaan paaastoni oli 6,6 ja sen pitäisi olla 6,1 eli en kuole ihan heti. Seuraava minulla oli 7,4 ja se viimeinen arvo oli 5,4 tai sinnepäin ne olivat.

Minulla ei ole ollut oireita, niin sitten muistankin miettineen jo viime talvena, kun pissa haisee hiivalle, että mikä se naista vaivaa, hiivatulehdusko? Nyt tajuan, että hiiva taitaa olla toista pullaan liittyvää eli sokeria? Sitten väsymys on ollut vieraana talven työharjoitteluputkesta lähtien. Edellissyksynä olin niin tarmoa täynnä, jaksoin seisoa vaikka käsilläni ja muistin vaikka mitä juttuja sekä intoa oli vaikka muille jakaa, koulusta en ollut poissa päivääkään. Mitä nyt pyysin vapaata reissua varten. Ne intoilut katosivat sitten tammikuussa ja jatkuneet tähän passiiviseen haluttomuuten tänne asti. Eroani en ole surru enää pariin vuoteen, on ihanaa elää yksin ja lasten ehdoilla, aivan loistavaa aikaa, mutta väsymys ihmetyttää. Sekä ettei edes rakastamani syksy saa minua intoilemaan metsään ja ulos sekä pesemään vaikka ikkunoita.

Nyt tämä sitten liikkuu vaikka jalat sanoisi poks, siis se on ollut aina osa minua, apostolin kyyti.

Autoa en omista. Pyörällä ja kävellen kuskataan tavarat kaupasta kotiin lasten kanssa taikka yksin kotimatkalla. Kaiken sen päälle tämä kroppa kait tarvitsee vielä muut liikunnat, että jaksaisi. Nyt niitä tehdään, sillä diabetes saa luvan pysyä poissa tämän kropasta. Mummullani se oli ja kolmannen lapsen mukanaan tuoma raskausajan diabetes nostaa riskiäni sairastua. Nyt taistellaan! Kasviksia ostetaan ja jätetään lasten lautasille ne suuremmat herkut!

Hiukan historiaa

Sain mieheltäni ystävän päivänä lahjaksi Anthelme Brillat-Savarinin kirjan Maun fysiologia. Aluksi kirjaa katsellessani huomio kiinnittyi vuosi lukuun jolloin kirja oli ilmestynyt: 1825.  Yllätyksekseni kirjassa oli kuitenkin hyvin paljon nykyaikaankin sopivia tietoja.
Kirjassa oli myös erillinen kappale painonpudotukseen liittyen. Jonkin matkaa sitä luettuani huomasin että hänhän puhuu vähä hiilihydraattisesta ruokavaliosta. Eli sekään ei ole mikään uusi keksintö tai nykyajan villitys.
Mieleeni tuli että tässä olisi jotain perääkin, jos asia on jo lähes 200 vuotta vanha, ja siitä puhutaan edelleen. Tosin opiskelija-budjetilla on helpompi ostaa 3 pussia makaronia eurolla kuin pihvejä 10 euron kilo hinnalla. Mutta jos yrittäisi vähentää esimerkiksi kahdesta perunasta yhteen ja ottaa kasviksia lisää lautaselle.

Helsingin sanomien arvostelu kirjasta:
http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/Ihmist%C3%A4+ruokkiva+makujen+universumi/HS20080526SI1KU019h9

Täällä ollaan ja liikuttukin

Nyt pitää ihan kehua itseään julkisesti ;) kuka sen kissan hännän nostaa jos ei kissa ite!

Olen liikkunut taas, jeee, hyvä minä, vaikka jalat on kipeät. Totuushan on, ettei urheilija tervettä päivää nää. Koulun alkamisesta on hujahtanut aikaa ja muka väsynyt, muka muuta tekemistä, muka läksyjä - tyyppi jäi kodin lämpöön, vaikka rakastaakin syksyn ruskaa, väriloistoa ja tuoksua!

Kaksi edellistä viikkoa ollaan käytynä joka torstai Anskun kanssa uimahallissa palloilemassa, jumppailemassa se puolitoistatuntia mikä sallittua. Viimeksi torstaina vedimme yhden jalan hippaa ja voin sanoa että hengästytti! Kannattaa ottaa uimataitoiset muksut ja kaverit mukaan niin jotakin tapahtuu aina mukavaa altaassa, vaikka pallon heittelyä, jos ei siitä uinnista niin perusta, varsinkin tälläinen uimataidoton. Ansku on luvannut opettaa, mutta viimeksi eivät saaneet edes vesikävelyyn, kun pikkuinen kammo joka jäi parin vuoden takaa kun yritin yksin ison altaa ylitse kävellä. Se merkkinaru kun oli siirrettyä puoleen väliin ja se oli jotenkin hurjaa tälle päälle. No, katsotaan jos ne vielä minut saa kävelee, vähemmällä porukalla rauhallisesti voisi onnistuakin, ilman paineita.

Sitten minä olen käynyt 3 kertaa metsässä, purulenkillä kävelemässä. Edellisenä lauantaina 5 km. Viime sunnuntaina 8 km ja tänään myöskin 8 km. Nyt ei ole jalkoja, ne on jäykät kappurat ja viheliäs syylä aloitti sunnuntain jälkeen kipuilun. Pitää hakea sittenkin apteekista se syylän hävitysaine, joka maksaa 27 e kylläkin, kun kysyin kuukausi sitten, mutta päätin jättää hyllyyn, kun syylä oli nätisti eikä jomottanut kantapäässä joka suuntaan.

Tiistaina kävin sokerirasituksessa ja toivon tietysti, että kaikki olisi kotona, mutta tiedän että itsehän sitä leikkii terveydellä, kun ei huolehdi kuntoilusta, syömisestä: Syömisen säännöllisyys ja terveellisyys varsinkin ratkaisee paljon, mitä sinä itse olet ja miten sinä itse voit. Rasituksessa otettiin kolmesti verta taipeesta purkkiin ja yhdesti sormen päästä. Ensin sormen päästä, ettei arvo ole yli 8, koska silloin sitä cokiksen väljähtänyttä jäljitelmää ei voida antaa juotavaksi.

Viikonloppuna tein sweet and sour-vihannesoosia ja tarjoilin sitä itselleni lohimedaljongin kanssa. Hyvää oli eikä mitään perunaa, riisiä tai pastaa tuo annos kaipaa ollenkaan. lapsethan tuon soosin jättää lautaselle, mutta minä tykkään. Filippiiniläinen ystäväinen sen opetti viime vuonna minulle. Teen yhden virheen kyllä, kun pistän suolamyllystä vuorisuolaa siihen, mutta se virhe meille suomalaisille vähäisesti suotakoon. Suolamylly on hieno keskintö, varsinkin kun sen täyttää vuori- tai merisuolalla. Se on paras suola meille kaikille.

Tätä Rock Salt eli vuorisuolaa käytän ja tämän myllyn voi täyttää uudestaan.

Paras pippurimyllykin löytyy myös Santa Marialta ja parasta mustapippuria Extra Fine Tellicherry Pepper. Suosittelen.

Kuntoplus

http://kuntoplus.fi/liikuntasuunnitelma/hoikistu-kavelemalla
Taas kiitän ystävää, joka meistä huolehtii <3 Nämä Kuntoplussan sivut näyttää luettavilta ja varsinkin tuota kävellen kiloja pois voisi testata kuka tahansa, jolla on vähäsen liikuntaa takataskussa. Itsekin kuljen tähän aikaan vuodesta pyöräillen, niinpä voisi ottaa päivittäisen kävelypyrähdyksen kuvioihin. Puoli tuntia päivässä kun ei ole mitään. Jos lähden kotoa cityyn ja tuun takas niin siihen menee kävellen 40 minuuttia tai vähemmänkin, riippuu kävelytemposta. Tuolta löytyy myös kiva idea kävellä joku matka, ottaa aikaa ja tehdä se uusiksi 3 viikon päästä niin näkee, onko kunto kohentunut. Sieltä löytyy myös treenipäiväkirjaa http://kuntoplus.fi/harjoittelu/liikuntasuunnitelma
Näitähän voisi testata :)

Painon hallintaan löytyy myös monenlaista jutun poikasta
http://kuntoplus.fi/aihe/terveellinen-paino

Maanantain tervehdys

No niin. Työt alkavat olemaan loppusuoralla. Viimeinen yö vuoro on tiistana, joten keskiviikko menee siitä palautuessa. Päätimme siis aloittaa liikkumisen torstaina. Torstain suunnitelmissa olisi mennä uimahalliin ja opettaa Eini uimaan. :) Lisäksi nyt on tullut ilmoituksia alueella alkavista liikunta ryhmistä. Suunnitellimme tänään aloittavamme jossakin jumpassa käymisen.

Päätin tässä viikonlopun aikana että meille ei enään limukoita osteta. Jos tarvitsee, niin meillä on sodastream jolla voi tehdä limukkaa, joka on vähempikalorista kuin valmislimut. Pieniä päätöksiä, mutta niistähän se kokonaisuus loppujen lopuksi muodostuu.